Hyvät kanssavaltuutetut ja kaupunkilaiset,
Kaupungin talousluvut vuodelta 2019 vaikuttavat varsin tasapainoisilta. Vuosi oli oikeastaan varsin hyvä ja parempi kuin uumoiltiin. Työttömyys Lappeenrannassa laski, väestökehitys ei tosin ollut hirveän hyvä, mutta kaiken kaikkiaan vuosi oli lopulta optimismia täynnä. Lappeenranta oli verrokkikaupunkien rinnalla jopa erinomaisen mallikas. Tällä hetkellä kuitenkin tuntuu, että vaikka puhumme vain muutaman kuukauden takaisesta, välissä on syvä historian kuilu. Vuosi 2019 oli erilainen kuin vuosi 2020 tulee olemaan. Onneksi olemme valmiita kohtaamaan koronapandemian haasteet kuitenkin moniin muihin kaupunkeihin verrattuna vahvoina.
Investoinnit olivat vuonna 2019 varsin pienellä tasolla ja alittivat reilusti investointimäärärahat. Investoinnit kohdistuivat suurimmalta osin korjausinvestointeihin. Vuonna 2020 on alkanut ja alkaa varsinkin koulu- ja päiväkotirakennusinvestointeja. Positiivinen riski on, että syntyvyys tulee olemaan viime vuosia suurempaa ja rakennamme liian pieniä kouluja. Tulevina vuosina merkittävin kaupunkikonsernin investointi tulee olemaan uusi tai uudistettu jätevedenpuhdistamo. Jäähallin tai modernimmalta nimeltään monitoimiareenan kohdalla päätettäväksi tulee joko uudis- tai korjausinvestointi. Koronapandemia on kallistanut todennäköisyyttä jälkimmäisen suuntaan. Verrokkiliigapaikkakunnilla vanhan tekojääradan päälle rakennetun jäähallin remontti onkin ollut vallitseva käytäntö jo ennen pandemiaa.
Koronapandemia vaikuttaa ainakin tämän vuoden talouteemme merkittävästi. Taloudellisen toimeliaisuuden hiipuminen, venäläismatkailijoiden virran tyrehtyminen, työllisyyden heikentyminen ynnä muu heikentävät tulo- ja tuloveropohjaa. Lappeenrannan Energialta saatavaa tuottovaatimustakin on jätevesi-investoinnin takia tulevina vuosina ilmeisesti alennettava.
Rahankäyttömme valossa kaupunkimme tärkein tehtävä on rahoittaa Eksotea. Koronapandemia tai jo kauan tiedossa ollut väestön ikääntyminen ja huoltosuhteen heikkeneminen eivät tule tätä tehtävää helpottamaan. Eksoten kasvavaan rahoitukseen on heikkenevien tulojenkin aikana oltava valmiutta. Huolta on pidettävä myös Sammosta, kouluista, päiväkodeista ja monista lakisääteisistä velvoitteista. Joukkoliikenteellä on ollut jo pandemiaa edeltävinä vuosina krooninen rahoitusvaje, jonka paikkaaminen on edelleen odotuslistalla. Laadukkaat kulttuuri- ja liikuntapalvelut ovat osa kaupunkilaistemme hyvinvointia ja kaupungin elinvoimaa ja niistä tulee edelleen pitää huolta.
Halpalentoliikenteen tukeminen on paljastunut karmean huonoksi bisnekseksi ja tutkimusten valossa keskieurooppalaiset lentomatkustajat tuovat Etelä-Karjalaan alueen ulkomaisten matkaajien tuomista tuloista vain promillen murto-osia. Rahoitamme lähinnä venäläisten ja oman alueemme ihmisten rahan viemistä Keski-Euroopan kohdemaihin. Tässä ja tulevassa taloustilanteessa verovarojen syytäminen niin sanottuina markkinointirahoina veroparatiisiyhtiölle on loputtava. Voisiko korona olla taitekohta, jonka jälkeen panostamme johonkin taloudellisesti ja ympäristöllisesti kestävämpään?
Lentokenttä tonttimaana voisi olla houkuttava vaihtoehto. Itse laittaisin jäitä hattuun lentokentän lihoiksi laittamisen suhteen. Suomen vanhin lentokenttä voisi toimia edelleen harrasteilmailijoiden käytössä ja vaikkapa sähkölentokoneiden kehityksen keskuksena. Näitä varten lentokentälle ei tarvitse tehdä miljoonien kiitoratainvestointia. Lappeenrannan lentokenttä on myös monien uhanalaisten hyönteislajien paratiisi. Neljä vuotta ja yksi päivä sitten julkaistiin luontokartoittajien Jari Kaitilan ja Petri Parkon raportti Lappeenrannan lentokentän luontoarvoista. Raportti alkaa sanoilla: ”Lappeenrannan lentokenttä on todennäköisesti maamme merkittävin paahdeympäristö, jolla esiintyy lukuisia uhanalaisia ja silmälläpidettäviä hyönteislajeja.”
Koronapandemian arvioidaan aiheuttavan kunnille miljardien tappiot – Lappeenrannankin tappio lienee parinkymmenen miljoonan euron tuntumassa. Valtio tulee jakamaan kunnille pandemiakriisitukea, jonka ehdoista ei ole vielä päätetty. Valtuutetuistamme viisi on kansanedustajia. Kansanedustajiemme tulee pitää eduskunnassa maakuntien puolia. Pääkaupunkiseudulla on pidetty isoa ääntä sen puolesta, että valtion tuki tulisi kohdistaa sinne. Helsinki on arvioinut tappioikseen puoli miljardia. Viime vuonna Helsinki teki voittoa saman verran, lähes puoli miljardia. Nostamalla veroprosenttinsa 18:sta Lappeenrannan 21:een Helsinki saisi lisätuloja samaisen puoli miljardia. Lyhyesti sanottuna koronakriisituen kohdistaminen rikkaimmille ja vakavaraisimmille suurille kaupungeille ei tuntuisi reilulta.
Vihreä valtuustoryhmä kannattaa osaltaan tilinpäätöksen 2019 hyväksymistä ja puoltaa vastuuvapauden myöntämistä vastuuhenkilöille.
Kiitän viranhaltijoita ja luottamushenkilöitä hyvin hoidetusta kaupungista ja toivotan kaikille hyvää ja koronatonta kesää.
Kimmo Klemola, vihreiden valtuustoryhmän varapuheenjohtaja